| Kolme väylää |
Pohjois-Satakunnan osaamisen kehittäminen vaatii tulevaisuudessa entistä tiiviimmän verkoston luomista. Voidaan sanoa, että seutukunnan koulutuksen järjestäjien nykyisestä hyvästä yhteistyöstä tulisi siirtyä vähitellen yhteiseen työhön koko verkoston osalta. Yhtenä merkittävänä kehittämiskohteena on oltava jatkossakin se, että yhä suurempi osuus (kolmannes) ikäluokasta valitsisi itselleen yhdistelmäopinnot tämä voidaan helposti perustella tulevalla työvoiman tarpeella ja siihen vastaamisella. Hyvät ammatilliset taidot, matemaattiset tiedot ja kielitaidon omaavat nuoret toisivat yrityksille niiden tarvitsemaa osaamista joko suoraan toisen asteen koulutuksesta tai ammattikorkeakouluissa suoritettujen jatko-opintojen jälkeen. Yhdistelmäopintojen kehittämisessä keskeisen tavan toimia tarjoaa kolmen väylän malli. Mallin perusidea on se, että jatkossa peruskoulun päättävä nuori jatko-opintoja pohtiessaan ei enää teekään valintaa oppilaitosten välillä, vaan eri väylien välillä ja hyödyntää opinnoissaan koko alueellisen tarjonnan oppilaitosrajoista piittaamatta. Nämä väylät ovat lukioväylä, yhdistelmäväylä ja ammatillinen väylä. Lukioväylän valitsevat suuntautuvat opinnoissaan erityisesti siihen, että he ylioppilaaksi valmistuttuaan jatkavat opiskeluaan yliopistoissa tai tiedekorkeakouluissa. Yhdistelmäväylän valitsevat nuoret suuntautuvat joko suoraan työelämään hyvät kielelliset ja matemaattiset taidot omaavina ammattilaisina tai jatkavat opintojaan vielä ammatti- tai tiedekorkeakouluissa ja vasta tämän jälkeen siirtyvät työelämään. Puhdas ammatillinen väylä valmistaa suoraan ammattiin ja opintojen sisältöä tulee jatkossa kehittää entistä enemmän konkreettista tekemistä ja työssäoppimista lisäävään suuntaan. Väylältä toiselle siirtyminen tulee tehdä mahdollisimman joustavaksi. Kaikkien väylien sisällön kehittämiseen tulee saada mukaan seutukunnan elinkeinoelämän edustajat. Kolmen väylän mallissa tulee olla opiskelijalla mahdollisuus rakentaa opintonsa koko seutukunnan oppilaitosverkoston koulutustarjonnasta ja siksi oppilaitosten yhteisen opintotarjottimen rakentaminen sekä oppimisympäristöjen kehittäminen teknologiaa hyödyntämällä on välttämätöntä. Yhdistelmäväylän laajentaminen myös muihin alueen toisen asteen oppilaitoksiin tulee ottaa tavoitteeksi. Tässä kokonaisuudessa opinto-ohjauksen merkitys kasvaa entistä suuremmaksi sekä perus- että toisella asteella. Alla olevassa taulukossa on esitetty kolmen väylän mallin etuja eri tahojen näkökulmasta: | ETUJA | AMMATILLINEN VÄYLÄ | YHDISTELMÄVÄYLÄ | LUKIOVÄYLÄ | | Opiskelija | Teorian ja käytännön integrointi. Mahdollisuus opiskella yhtenäisemmässä ryhmässä | Mahdollisuuksien tarjoaja. Antaa erinomaiset mahdollisuudet hakeuduttaessa jatko-opintoihin korkeakouluihin. Toisaalta myös valmius siirtyä suoraan työelämään | Teoreettisen osaamisen korostuminen homogeenisimmissa ryhmissä parantaa mahdollisuuksia pyrittäessä jatko-opintoihin erityisesti yliopistoihin | | Opettaja | Opiskelijoiden motivaation nousu | Haasteellinen näkökulman laajentaja | Lähtötason noustessa tulokset paranevat ja eriyttäminen vähenee | | Oppilaitos | Keskeyttämisten väheneminen | Yhteistyön lisääntyminen eri opettajaryhmien välillä | Tulokset paranevat | | Elinkeinoelämä | Käytännön osaamisen lisääntyminen | Ammatillisen osaamisen lisäksi hyvät kielelliset ja matemaattiset taidot sekä kyky soveltaa tietoa. | Alueelle palaavien osaamisen tason kohoaminen | | Koulutuksen järjestäjä | Resurssien kohdistaminen, opettajien rekrytointi ja opetuksen ennakointi helpottuvat | Pohjois-Satakunnan osaamisen kehittämishankkeen ylätavoitteeksi on asetettu oman alueellisen yhteistyömallin rakentaminen, joka kohottaisi seudullista osaamista, palvelisi paremmin alueen työelämän tarpeita ja loisi uusia koulutusväyliä ja -mahdollisuuksia. Tämän yhteistyömallin luominen haastaa nykyiset koulutuksen järjestäjät yhdessä alueen elinkeinoelämän kanssa rakennustyöhön, jonka elementteinä alla olevat toimenpide-esitykset osaltaan ovat. Työ vaatii eri osapuolten, erityisesti omistajien ja oppilaitosten koko henkilöstön ehdotonta sitoutumista yhteiseen kehittämistyöhön. |
|
|