Pohjois-Satakunnan osaamisen kehittämishankkeen taustaa 

Pohjois-Satakunnan seutukunnalla 16-vuotiaiden ikäluokan ennustetaan tulevaisuudessa selkeästi pienenevän. Tilastokeskuksen laskelmien mukaan vuoteen 2020 mennessä ikäluokka pienenisi lähes 30 %. Tämä kehityssuunta vaikuttaa suoraan tulevaisuuden ratkaisuihin erityisesti koulutussektorilla. Nuorisoikäluokkien pienentyessä ja työikäisen väestön siirtyessä eläkkeelle on Pohjois-Satakunnan kuitenkin varmistettava kehittymisensä ja työvoiman saantinsa myös tulevaisuudessa. Oppilaitoksilla on tässä suhteessa kaksi merkittävää haastetta; miten varmistetaan ammattitaitoisen työvoiman saatavuus alueen yrityksiin ja millä tavalla oppilaitosten olemassaolo ja toimintamahdollisuudet turvataan opiskelijamäärien laskiessa erityisesti nuorisoasteella.

Samaan aikaan, kun joudumme miettimään kouluverkkokysymyksiä, emme saa unohtaa koulujen olemassaolon tarkoitusta. Suomi elää sivistyksestä ja koulun tulisi olla sellaisessa kunnossa, että se kykenee vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin. Tässä yhtenä merkittävänä seikkana on toisen asteen koulutuksen väylien ominaispiirteiden selkeä korostaminen. Lukio- ja ammatillisen koulutuksen selkeä tehtäväjako on hyvä säilyttää estämättä näiden oppilaitosmuotojen yhteistyön kehittymistä. 

Pohjois-Satakunnassa tehtiin alueen osaamisen kehittämiseen liittyvä esiselvitys 15.3.-30.9.2005. Esiselvityksen tavoitteena oli täsmentää olemassa olevan oppilaitosverkoston yhteistyömuodot sekä koulutuksen järjestäjien nykyiset roolit, selvittää uusia toiminnallisia yhteistyömuotoja ja hallinnollisia ratkaisuja oppilaitosten välillä sekä yrityksistä nousevia muutoshaasteita oppilaitoksille. Pohjois-Satakunnassa tehtävää toisen asteen koulutuksen kehittämistyötä ovat lisäksi vauhdittaneet osaltaan niin maakunnalliset kuin valtakunnalliset toisen asteen koulutuksen järjestäjäverkon kokoamiseen tähtäävät hankkeet.
 

Pohjois-Satakunnan osaamisen kehittämishankkeen lähtökohta, tavoitteet ja kohderyhmä

Pohjoissatakuntalaisen toisen asteen koulutuksen yksi keskeinen vahvuus on ollut jo pitkään ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen välinen tiivis yhteistyö. Jo yli kymmenen vuoden ajan ovat Pohjois-Satakunnan ammatti-instituutti ja Kankaanpään Yhteislyseo mahdollistaneet opiskelijoilleen toimivat ja joustavat yhdistelmäopinnot. Tämä yhteistyösuhde ja sen toimintaperiaatteiden laajentaminen koko seutukunnalle on toiminut yhtenä lähtökohtana Pohjois-Satakunnan osaamisen kehittämishankkeen suunnittelussa. Vahva yhteys ja yhtenäisyys koko toisella asteella on antanut pohjan pohjoissatakuntalaisen koulutuksen kehittämiselle.

Pohjois-Satakunnassa pidetään peruskoulun päättävän nuorison kannalta erityisen merkityksellisinä koulutuksen saavutettavuuden turvaamista ja valinnan mahdollisuuksien säilyttämistä.  Toisen asteen ammatillisen koulutuksen on myös vastattava mahdollisimman hyvin ympäröivän alueen työelämän tarpeisiin.  Peruskoulun päättävien nuorten suuntautumista lukio- tai ammatillisiin opintoihin tulee tarkastella suhteessa alueen koulutetun työvoiman tarpeeseen ja nuorten omiin henkilökohtaisiin urasuunnitelmiin. Tämä on tärkeätä alueen elinvoimaisuuden turvaamiseksi. 

Pohjois-Satakunnan osaamisen kehittämishankkeen tavoitteena on ollut rakentaa alueellinen yhteistyömalli oppilaitosten ja elinkeinoelämän välille, joka kohottaa seudullista osaamista, palvelee paremmin alueen työelämän tarpeita ja luo uusia koulutusväyliä ja - mahdollisuuksia. Malli rakentuu kolmen väylän; lukioväylä, yhdistelmäväylä sekä ammatillinen väylä (liite 1.) kautta. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa peruskoulunsa päättävä nuori suuntautuu oppilaitosten sijaan valitsemalleen väylälle. Tällöin hänellä on mahdollisuus rakentaa opintonsa koko seutukunnan koulutustarjonnasta ja mahdollisuus joustavasti siirtyä opintojen kuluessa väylältä toiselle. Väylien sisällön kehittämisessä seutukunnan yritysten roolia pyrittiin merkittävästi kasvattamaan. Tavoitteeksi asetettiin yhdistelmäväylälle suuntautuneiden osuuden merkittävä kasvu.

Yhteistyömallin luomista toteutettiin kolmen kehittämisalueen kautta, käsittäen joukon toimenpiteitä, jotka ovat vaikuttaneet pohjoissatakuntalaisen oppilaitosverkoston ja seudun elinkeinoelämän yhteistyön tiivistymiseen ja uuden yhteistoimintamallin rakentumiseen.

Kehittämisalueiksi määriteltiin seuraavat kokonaisuudet:

1. Koulutuspalvelujen kehittäminen

2. Oppilaitosverkoston toiminnalliset ja hallinnolliset ratkaisut yhteistyön tiivistämisessä

3. Oppilaitosten ja yritysten yhteistyö

Hankkeen kohderyhmän ovat muodostaneet Pohjois-Satakunnan eri oppilaitosten opiskelijat ja henkilöstö erityisesti toisella asteella, mutta myös perusasteen päättävät nuoret. Kohderyhmään kuuluivat myös seutukunnan yritykset.

Koulutuspalvelujen kehittäminen

Pohjois-Satakunnan osaamisen kehittämishankkeen keskeisenä tavoitteena koulutuspalveluja kehittäessään on ollut rakentaa yhteistyömalli, jossa kolmen väylän kautta luodaan seutukunnan perusopetuksen päättäville nuorille selkeät ja vaihtoehtoiset opintopolut. Tavoitteena on tarjota heille mahdollisimman tasapuoliset, laadukkaat ja oikein kohdennetut opetuspalvelut.

Alueellisen yhteistyömallin rakentaminen pohjaa tavoitteeseen, että koko toisen asteen koulutus, niin ammatillinen kuin lukiokoulutus näyttäytyy tulevaisuudessa yhtenä kokonaisuutena seutukunnan nuorisolle. On kuitenkin muistettava, että toiminnan lähtökohtana on koko ajan ollut eri opiskelumuotojen ydintehtävien kirkastaminen, ei vanhan nuorisokoulun kopiointi.

Opintopolkujen luomisen lähtökohtana on ollut seutukunnalla kehitetty kolmen väylän malli. Koulutusta pyritään kehittämään siten, että näiden kolmen väylän (lukio-, yhdistelmä- ja ammatillinen väylä) sisällöt vastaisivat tulevaisuuden osaamistarpeita. Lukion ensisijainen tavoite on ohjata tiedekorkeakouluihin, ammatillisen väylän tehtävä on antaa valmiudet suoraan työelämään ja yhdistelmäväylällä täydennetään ja suunnataan opintoja jatkosuunnitelmien tavoitteiden mukaisesti. Tämä malli vaatii paljon opinto-ohjaukselta.

Etäopetuslaitteisto opetustarjonnan laajentamisen tukena

Alueellisen yhteistyömallin rakentamiseen ja erityisesti yhdistelmäväylämahdollisuuden laajentamiseen koko seutukunnalle on liittynyt keskeisesti videoneuvottelulaitteiston välityksellä annettava opetus. Teknologiaa hyödyntämällä on ollut mahdollista laajentaa koulutustarjontaa merkittävästi sekä kehittää tätä kautta myös oppimisympäristöä monipuolisempaan suuntaan.

Hankerahoituksella hankittiin videoneuvottelulaitteisto seutukunnan kuuteen oppilaitokseen toukokuussa 2006. Oppilaitokset, joihin videonneuvottelulaitteisto hankittiin, ovat Honkajoen lukio, Kankaanpään yhteislyseo, Lavian lukio, Merikarvian lukio, Pomarkun lukio sekä Pohjois-Satakunnan ammatti-instituutti.

Videoneuvottelulaitteiden vihkiminen tapahtui 24.5.2006 europarlamentaarikko Alexander Stubbin toimesta. Hän piti luennon lukio-opiskelijoille Euroopan unionista Kankaanpään yhteislyseon laitteiden välityksellä ja tätä esitystä kuunneltiin Honkajoen, Lavian, Merikarvian ja Pomarkun lukioissa. Vihkimistä ja luentoa oli kuulemassa myös joukko Kankaanpään kuntapäättäjiä.

Videoneuvotteluopetus aloitettiin syyslukukaudella 2006 ja tarjonta on syksyllä 2007 entisestään laajentunut. Hankkeen päättymisen jälkeen alueellisen yhteistyömallin kehittämistyö jatkuu ja sitä kautta videoneuvottelulaitteistojen välityksellä annettava opetustarjonta laajenee ja yhteistyö oppilaitosten välillä syvenee entisestään.

 Europarlamentaarikko Alexander Stubb luennoimassa Kankaanpään

 yhteislyseolla etäopetuslaitteistojen vihkimistilaisuudessa 24.5.2006